Päivä on kohta pulkassa, mukava, mutta samalla haikea päivä. Tänään akvaario kaloineen lähti uuteen kotiin. Ensin ajattelin, ettei se mikään iso juttu ollut, mutta kummasti vain katse hakeutuu tuohon lipaston päälle ja kovin tyhjältä siinä näyttää.. Tulipas todettua, että kaloihinkin voi kiintyä ihan oikeasti!

Ei silti, en mä sitä lasilaatikkoa lähde takasin hakemaan =) Enemmän siihen hyviä puolia liittyy, ettei ole lemmikkejä. Hoitaminen vaatii kuitenkin motivaatiota, jota mulla ei ole ollut useaan kuukauteen. Parempi että akvaario on sellaisessa paikassa, jossa hihmiset ovat oikeasti kiinnotuneita ja innoissaan siitä, kuin että me täällä tapellaan siitä, kenen vuoro vaihtaa vesi.. Ja jos motivaatio palaa joskus, saahan niitä uusia akvaarioita, vaikka useamman. =)

Muuten päivä on ollut leppoisa, kerrankin käytiin miehen kanssa yhdessä kaupassa =) Yleensä jompi kumpi käy yksin. Nyt saatoin ostaa enemmän kerralla, kun mies oli kantamassa. Se on ollut surkeaa tän käden kanssa, kun tuntuu ettei tuosta lähikaupasta jaksa juuri maitopurkkia enempää kantaa. Nyt pääsin oikein "isoon" kauppaan shoppailemaan, mutta totesin, että täytyy mennä maanantaina takaisin yksin, siellä oli langat tarjouksessa, mutta Kim ei jaksanut odotella että olisin jotain ostanut sieltä. Sen sijaan mun piti seisoskella urheiluosastolla iät ja ajat.. suhteellisia nämä aikakäsitteet. =)

Huomenna tämä sairaslomalainen menee päiväksi töihin. =) Minun ensi kesän rippikoululaiset aloittavat riparitaipaleensa ja lupasin mennä näyttäytymään kantositeineni. Omasta kokemuksestani tiedän, että on niin paljon mukavampi ottaa yhteyttä ihmiseen, jonka on joskus nähnyt, ja on minusta kiva nähdä ne riparilaisetkin.. Rippikoululaiset tuntuvat vaan kutistuvan vuosi vuodelta, se on jotenkin outo ilmiö.. Johtuisiko siitä että itse vanhenee? Vaikka enhän mä tietenkään vanhene =) Ainakaan paljoa...